Herman-päivät 20-22.7.2022
Ensimmäiset Herman-päivät ovat päättyneet ja on hetki hengähtää. Askaisten kulttuuriyhdistys Herman ry kiittää kaikkia luennoilla käyneitä vieraita, yhteistyökumppaneita, sekä luentojen pitäjiä. Viimeisimpänä Louhisaaren kartanolinnalle suuret kiitokset yhteistyöstä Herman-päivien järjestämisessä.
Kokosimme tähän maistiaisia Herman-päivien tapahtumista. Lisää kuvia ja tunnelmia näet Facebook-sivuiltamme.
Keskiviikko 20.7.2022
Ensimmäiset Herman-päivät lähtivät käyntiin Kotiseutuyhdistys Lemun Kempit ry vieraina Lemussa. Vierailimme Kotiseutumuseo Kemppien tuvalla ja Kotiseutukeskus Mäntylässä. Päivän aiheena oli Rakennus uusiokäytössä.
Tane Linkoranta Lemun Kempeistä kertoi Kemppien tuvan historiasta ja Mäntylän suuresta korjausurakasta. Nämä molemmat kohteet ovat tänä päivänä täysin toisenlaisessa käytössä kuin alkujaan oli tehty. Rakennusten uusiokäyttö on maalaisjärjen käyttöä ja raaka-aineiden säästöä maailman muuttuessa ympärillä. Vuonna 1952 makasiini remontoitiin arkkitehti Ilmari Wirkkalan suunnitelman mukaan kotiseutumuseoksi, ja rakennus nimettiin Kemppien tuvaksi. Tänä vuonna onkin Lemun Kemppien 70- vuotisjuhlavuosi.
Torstai 21.7.2022
Museolehtori FM Tiina Hero
Torstaina pääsimme kuuntelemaan Mannerlahteen (entinen Uusi Hannula) Museolehtori FM Tiina Heron luentoa Mielihyvän leikkikentistä hyötymaatiloiksi. Tiina Hero kertoi kartanoelämän huveista ja koettelemuksista 1800- ja 1900-luvun taitteessa.
Carl Robert Mannerheim rakennutti Uuden Hannulan 1870-luvulla, jolloin aateliston kesänvietto maaseudun kartanoissa oli edelleen voimissaan ja huvilaelämä merenrannoilla oli tulossa muotiin. 1920-luvulla kartanotalous ei enää kannattanut kuten aiempina vuosisatoina ja Uusi Hannulakin muuttui kauppias Axel Wiklundin omistuksessa kannattavaksi maatilaksi.
Nykyään Askaisten Keskipiirin vanha yläkoulu on nelihenkisen perheen koti ja kesäisin se tarjoaa tunnelmallisen yösijan Saariston Rengastien matkailijoille.
Askaisten Keskipiirin vanha yläkoulu avasi ovensa Herman-päivien aikana vierailijoille. Koulun yläkerrassa pääsi muistelemaan omia kouluaikojaan ja aistimaan vanhan ajan koulutunnelmaa. Esillä oli talon alkuperäiset piirustukset sekä taloa ja sen pihapiiriä koskevia lehtiartikkeleja 1920-luvulta. Askaisten Keskipiirin yläkoulu on Onni Tourun suunnittelema, 1929 valmistunut koulu. Koulutoiminta päättyi vuonna 1972. Tällä hetkellä rakennus toimii nelihenkisen perheen kotina, ja kesäisin yläkerrassa majoittuvat ohi kulkevan Saariston Rengastien matkailijat. Pihapiirin vuonna 1920 rakennettu alakoulu on toiminut 1920-luvulla myös kunnantalona ja säästöpankkina sekä kätilön ja opettajan asuntoina.
Perjantai 22.7.2022
Louhisaaren linna rakennettiin 1650-luvulla ja sen rakentamisessa kesti kolmisen vuotta. Alkuvuosina haasteita aiheuttivat mm. muurarimestari Clemetin kuolema sekä kassakriisi.
Perjantain tutustumiskohteena oli Louhisaari. Päivän ensimmäinen vieraileva luennoitsija oli Panu Savolainen, joka on arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori. Savolainen luennoi Louhisaaren linnan rakentamisesta 1650-luvulla – uutta tietoa Flemingin tilikirjoista.
Panu Savolainen (s. 1983) on arkkitehti ja filosofian tohtori, joka työskentelee Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessorina (2020–). Hän on julkaissut tieteellisen toiminnan ohella useita yleistajuisia teoksia, mukaan lukien Turun historiaa käsittelevän lastenkirjan. Hänet palkittiin syksyllä 2021 Kritiikin punnukset -palkinnolla muun muassa historiatiedon yleistajuistamisesta sekä teoksesta Matkaopas 1700-luvun Turkuun (Sammakko Kustannus, 2021). Hän johtaa Aalto-yliopistossa kolmea laajempaa tutkimushanketta, joiden aiheina ovat keskiaikaiset kivikirkot ja sodanjälkeisen arkkitehtuurin arvot ja korjaaminen. Tällä hetkellä Savolainen valmistelee Suomen arkkitehtuurin historiaa käsittelevää kirjaa Arkkitehtuurimme vuosituhannet (2023) sekä yhdessä Iida Kalakosken kanssa arkkitehtuurin globaalihistoriaa käsittelevää teosta Rakentava Ihminen (2023).
Savolainen käsitteli esitelmässään Louhisaaren linnan rakentamista 1650-luvulla ja etenkin siitä toteutettua uutta tilikirjoihin pohjaavaa tutkimusta. Savolainen esitti Louhisaaren rakentamiseen liittyviä tilikirjan lukuja. Rakennuskustannukset pysyivät ilmeisen tarkassa järjestyksessä rakennuskirjurin alaisuudessa. Alkuvuosina ensimmäinen haaste syntyi muurarimestari Clemetin kuoleman johdosta ja perään kassakriisi. Näistä selvittiin ja Louhisaaren kartanolinna rakennettiin lopulta noin kolmessa vuodessa.
Hän sivusi myös Louhisaaren alkuperäisten kattorakenteiden viimeaikaisia tutkimuksia, joista on paljastunut paljon uutta linnan rakentamiseen liittyen.
Toisena vuorossa oli Talosalapoliisi Hannu Rinne, perinnerakentamisen asiantuntija. Hannu Rinne on perinnerakentamisen asiantuntija, humanisti, joka tarttui vasaraan. Hän on kunnostanut parikymmentä vuotta omaa vanhaa taloaan Kiviniemen kartanoa Pyhtäällä. Perinnemestari-projekti lähti liikkeelle halusta kertoa muille kunnostajille omista kokemuksista, joissa yhdistyy kirjatieto, kansanviisaus ja käytännön tekeminen. Rinteen perimmäinen motiivi on estetiikka: kuinka vanhan rakennuksen tunnelma säilyy, kun taloa kunnostetaan.
Hyvällä onnella vanhasta rakennuksesta löytyy asiakirjatietoja, mutta useimmiten oman rakennuksen historiaa on selvitettävä taloa itseään tutkimalla. Tätä varten on tunnettava tyylihistoriaa ja perehdyttävä eri aikoina käytettyihin rakennusmateriaaleihin ja -tekniikkoihin. Vanhassa rakennuksessa on yleensä monia historiallisia kerroksia ja muualta siirrettyjä osia, joten tutkittavaa riittää, tiivistää Hannu.
Kierroksella tutustuttiin linnan mielenkiintoisiin huonekaluihin, niiden ajoitukseen sekä mahdolliseen valmistuspaikkaan.
Antoisan päivän kruunasi huonekalukierros Louhisaaren kartanolinnassa, huonekalukonservaattori Lassi Koivusen johdolla. Kierroksella tutustuttiin linnan mielenkiintoisiin huonekaluihin, niiden ajoitukseen sekä mahdolliseen valmistuspaikkaan. Opimme etsimään signeerauksia ja huonekalujen ikään liittyviä yksityiskohtia.
Lassi Koivunen on työskennellyt lähes kolme vuosikymmentä antiikkihuonekalujen parissa. Hän on aiemmin toiminut huonekalukonservaattorina Turun maakuntamuseossa (nykyinen Turun museokeskus) sekä Ruotsin Kuninkaan ja kuninkaallisten kokoelmien konservaattorina 20 vuotta. Nykyisin yksityisenä yrittäjänä (Ateljé Lassi Koivunen huonekalukonservointi), ja toimii huonekalukonservoinnin lisäksi myös konservoinnin ja antiikkikalusteiden asiantuntijana ja konsulttina. Hänen konservoimiaan huonekaluja on Turun linnassa, kaikissa Ruotsin kuninkaallisissa linnoissa, nykyiset. Tessinin palatsi (Tukholman maaherran virka-asunto), Sophia Albertinan palatsi (Ruotsin ulkoministeriö), Kuninkaallinen odotussali (Tukholman päärautatieasema). Suomen eduskuntatalo, Valtioneuvoston linna, Ulkoministeriö (Merikasarmi), Sinebrychoffin taidemuseo, Lauri ja Lasse Reitzin säätiö, Villa Gyllenberg, Brinkhallin kartano sekä yksityishenkilöiden kokoelmat.